Joonas Lyytinen Liikettä Helsinkiin!

Miehen työ ja Suomen Perusta

  • By Heptagon - Own work, CC BY-SA 3.0
    By Heptagon - Own work, CC BY-SA 3.0

Jykevästi nimetty Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perusta julkaisi viime viikolla  tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksiä käsitelleen pamfletin Epäneutraali sukupuolikirja – Puheenvuoroja sukupuolikysymyksistä, jonka tarkoitus on kirjan toimittajan Simo Grönroosin mukaan:

antaa uusia näkökulmia sukupuolikysymyksistä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Menemättä tässä yhteydessä sen tarkemmin asiaan, todettakoon, että jo kirjan kirjoittajakaarti herätti laajaa keskustelua. Artikkeleita ovat kirjoittaneet muun muassa Timo Hännikäinen, joka aikaisemmin on kunnostautunut esimerkiksi jättämällä rasistisia törkyviestejä  sosiaalisessa mediassa Naisasialiitto Unionille ja Naisten Linjalle ja Jukka-Pekka Rahkonen, joka taannoin joutui eroamaan Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtajan tehtävistä islamofobisisten ja uskonnonvapautta rajoittavien lausuntojen vuoksi. Hallituspuoluetta lähellä olevalta ajatushautumolta olisi voinut odottaa hieman parempaa harkintakykyä.

tyti_2014_13_2015-04-28_tie_001_fi_001

Suomen työllisyysaste vuosina 1990–2014 sukupuolittain. Kuva: Tilastokeskus.

Kirjoittajakaartia suurempi ongelma pamfletissa kuitenkin liittyy sen sisältöön. Kirjan ydinviesti on käytännössä se, että suomalaisessa yhteiskunnassa miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi ja ratkaisuksi ongelmiin tarjotaan perinteisten sukupuoliroolien ja sukupuolten välisen työnjaon palauttamista, naistutkimuksen rahoituksen lopettamista ja kutsu aseisiin "sateenkaarivasemmiston kulttuurimarxilaista agendaa vastaan".

Miesten ongelmat modernissa työelämässä ja koulutusmaailmassa johtuvat kuitenkin ihan jostain muusta kuin telaketjufeministeistä ja "kulttuurimarxilaisista".

Suomessa koulutusalat ja työmarkkinat ovat poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolittuneet miesten ja naisten aloiksi. Naisten aloja ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoiva-alat, miesten rakennnustekniikka ja metsätalous. Yhteiskunnallinen, teknologinen ja taloudellinen kehitys niin Suomessa kuin yleisesti länsimaisissa  kehittyneissä talouksissa ei ole kohdellut näitä aloja yhteläisesti. Tämä on vuoden 2008 jälkeen näkynyt voimakkaasti naisten ja miesten työllisyysasteen muutoksissa: huolimatta siitä, että naiset edelleen käyttävät valtaosan perhevapaista on naisten työllisyysaste kohentunut ja miesten heikentynyt. Vuonna 2014 ero sukupuolten työllisyysasteessa oli kutistunut alle prosenttiyksikköön.

Tulevaisuus ei perinteisten miehisten alojen osalta näytä kovin paljon valoisammalta. Työpaikat monilla miesvaltaisilla aloilla kuten logistiikassa ja teollisessa tuotannossa tulevat teknisen kehityksen vuoksi edelleen vähenemään ja palvelusektorin merkitys työmarkkinoilla kasvamaan. Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2013 julkaiseman raportin Naiset ja miehet työelämässä mukaan:

Monilta suurten rakennemuutosten kohteena olevilta miesvaltaisilta teollisuusaloilta katoaa työpaikkoja. Tulevaisuuden työvoimatarvetta selvittäneiden tutkimusten mukaan palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa, ja uusia työpaikkoja syntyy erityisesti kaupan sekä sosiaali ja terveydenhuoltopalvelujen aloilla. Naisia on näillä aloilla huomattavasti enemmän kuin miehiä, ja koulutustilastot kertovat näin olevan jatkossakin. Aloilla, joilla naiset nyt työskentelevät enemmistönä, työllisyysnäkymät ovat vakaat tai jopa kasvavat. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa miesten työllisyysasteen nostaminen näyttää olevan haasteellisempaa kuin naisten. Suomalaisten työmarkkinoiden jakautuneisuutta nais- ja miesvaltaisiin aloihin ja tehtäviin on purettava paitsi tasa-arvon niin myös työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta.

screen-shot-2016-11-02-at-9-48-04

Puolueiden kannatus sukupuolittain. Kuva: Yle Uutiset

Perussuomalaisten pitäisi olla erityisen huolissaan tästä kehityksestä. Puolue on nimittäin leimallisesti miesten puolue: sen kannattajakunnasta noin kaksi kolmannesta on miehiä. Toiseksi, puolueen kannattajat kuuluvat keskimääräistä suomalaista matalammin koulutettuja (53 % on suorittanut ammattikoulun tai opistotason tutkinnon) ja kuuluvat työntekijöihin ja alempiin toimihenkilöihin. Eli juuri niihin ryhmiin, joihin meneillään oleva suuri talouden murros osuu kaikista vaikeimmin. Ja tähän empiiriseen todellisuuteen puolueen ajatushautomon tasa-arvopamfletti tarjoaa ratkaisuksi perinteisten sukupuoliroolien ja sukupuolten välisen työjaon vahvistamista. Ulkopuolisen (puolueellisen) tarkkailijan silmin tämä vaikuttaa sanalla sanoen edesvastuuttomalta.

Haikailu menneen ajan "hyvien" teollisten työpaikkojen perään on tavallaan ymmärrettävää ([1], [2],[3], [4]). Sama peräpeiliin katsova itsepetos on ollut keskeisessä roolissa myös esimerkiksi meneillään olevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, joissa käytännössä kaikki ehdokkaat ovat kilvan julistaneet tuovansa teollisen tuotannon ja sen työpaikat takaisin Kiinasta ja muista halpojen tuotantokustannusten maista. Teollinen tuotanto saattaa hyvinkin olla palaamassa, mutta robotiikan ja tekoälyn kehityksen vuoksi työpaikat eivät.

On myös virhe ajatella, että menneen maailman teolliset työpaikat olisivat olleet jotenkin  sisäänrakennetusti "hyviä" ja esimerkiksi palvelualoille syntyvät uudet työpaikat "huonoja". Alun perin tehdastyö oli kohtuullisen kamalaa ja portti keskiluokkaan ja suhteelliseen taloudelliseen hyvinvointiin siitä tuli vasta toisen maailmansodan jälkeen työvoimapulan ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen tehokkaan edunvalvonnan myötä.

Epäneutraalin sukupuolikirjan esipuheessa Simo Grönroos toteaa, että:

Sukupuolikysymyksistä on viime aikoina käyty paljon keskustelua, mutta se on usein jäänyt varsin yksipuoliseksi. Miesten tasa-arvo-ongelmat ovat jääneet pitkälti feminismin jalkoihin. Samalla tavalla perinteisten sukupuoliroolien merkityksen pohtiminen on jäänyt usein sukupuolineutraaliutta korostavien puheenvuorojen varjoon.

Jos Perussuomalaiset todella haluaisivat edistää ydinkannattajakuntansa taloudellisia interessejä, Epäneutraalin sukupuolikirjan tarjoaman  heinälato- ja sellunkeittoromantiikan sijaan Suomen Perusta voisi tehdä uuden pamfletin. Sellaisen, jossa pohditaan miten nykyistä koulutuksen ja työelämän sukupuolittuneisuutta voidaan purkaa, miten miehet pääsisivät helpommin  kouluttautumaan ja työllistymään kasvaville perinteisesti naisvaltaisille aloille, miten uutta työtä ja työoloja voidaan kehittää paremmiksi ja unohtaa hetkeksi motkottaminen "feministeistä" ja "sukupuolineutraaliudesta".

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä kirjoitus. Teimme siitä pienen jutun myös Uuden Suomen uutispuolelle:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/207532-miesten-on...

t. Linda / US

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"On myös virhe ajatella, että menneen maailman teolliset työpaikat olisivat olleet jotenkin sisäänrakennetusti "hyviä" ja esimerkiksi palvelualoille syntyvät uudet työpaikat "huonoja"."

Toki tämä Lyytisen tuherrus täyttää perinteisen persubashingin kriteeristön kirkkaasti, mutta muuten ei argumentaatiossa ole juurikaan kehumista.

Kas kun teollisuuden työpaikkojen katoamisessa ei, toisin kuin Lyytikäinen väittää, ole keskeinen ongelma se, tekeekö työtä mies, nainen vai yksisarvinen.

Teollisuuden työpaikkojen katoamisessa, ja niiden korvautumisessa kaupan ja palvelualojen työpaikoilla ongelma on se, että sitten kehruu-Jennyn päivien teollisuuden työpaikat ovat olleet keskituloisia työpaikkoja. Tarkoittaa siis sitä, että keskituloiset (teollisuuden) työpaikat katoavat, ja tilalle tulee palvelualojen matalapalkkaisia töitä.

Ei ehkä kosketa Lyytikäistä henkilökohtaisesti, mutta yhteiskunnan tasolla keskiluokan katoaminen ja työn ja pääoman välisen tulonjaon suhteen muuttuminen ovat ongelmia.

Vai elääkö Lyytikäinen puoluetovereidensa tapaan siinä harhakuvitelmassa, että palvelualat lakkaavat olemasta matalapalkka-aloja heti kun miehetkin työskentelevät siellä? Edit. Ja jotta lillukanvarsilta vältytään, niin kyllä, it-alakin on palveluala, mutta edustaa pientä osaa kokonaisuudesta.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

"Yet the costs of this indifference to the victims of capital were high. For millions, living and working conditions were poor, and the hope of escaping from a lifetime of poverty slight. As late as the year 1900, the United States had the highest job-related fatality rate of any industrialized nation in the world. Most industrial workers still worked a 10-hour day (12 hours in the steel industry), yet earned from 20 to 40 percent less than the minimum deemed necessary for a decent life. The situation was only worse for children, whose numbers in the work force doubled between 1870 and 1900...

Still, labor's goals -- and the unwillingness of capital to grant them -- resulted in the most violent labor conflicts in the nation's history. The first of these occurred with the Great Rail Strike of 1877, when rail workers across the nation went out on strike in response to a 10-percent pay cut. Attempts to break the strike led to rioting and wide-scale destruction in several cities: Baltimore, Maryland; Chicago, Illinois; Pittsburgh, Pennsylvania; Buffalo, New York; and San Francisco, California. Federal troops had to be sent in at several locations before the strike was ended."

http://countrystudies.us/united-states/history-82.htm

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ja pitkän lainauksen pointti oli? Koska vuonna 1900 teollisuustyöpaikat olivat vaarallisia, ei niiden katoaminen 2000-luvulla ole ongelma? Koko ajan paranee.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen Vastaus kommenttiin #5

"Teollisuuden työpaikkojen katoamisessa, ja niiden korvautumisessa kaupan ja palvelualojen työpaikoilla ongelma on se, että sitten kehruu-Jennyn päivien teollisuuden työpaikat ovat olleet keskituloisia työpaikkoja"

Eivät ole olleet. Teollisista työpaikoista syntyi (tai pikemminkin tehtiin) toisen maailmasodan jälkeen keskiluokkaisia työpaikkoja usean eri tekijän vaikutuksesta, muun muassa aktiivisen ja järjestäytyneet työväenliikkeen avulla.

Ei ole olemassa mitään luonnonlakia joka sanoo, että teolliset työpaikat ovat "hyviä" ja muut "huonoja". Jos jollain sektorilla työolot tai työehdot ovat huonot, niin on mahdollista parantaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #6

No hyvä, tee yksinkertainen jakolasku ja laske paljonko arvonlisää, liikevaihtoa jne. syntyy työntekijää tai työtuntia kohti sellaisilla oikein stereotyyppisillä teollisuudenaloilla, ja vertaa sitä työvoimavaltaisiin palvelualoihin. Funtsi sen jälkeen, miksi ensimmäisissä on korkeampi palkkataso, ja miksi se työehtojen parantaminen jälkimmäisissä ei ehkä sittenkään ole ihan yksinkertainen operaatio.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

"1800-luvun teollistuminen muutti voimakkaasti yhteiskuntien sosiaalisia rakenteita ja tuotantosuhteita. Yhteiskunnat kaupungistuivat ja perinteinen sääty-yhteiskunta mureni. Teollistuminen tuotti myös uusia kulttuuri- ja vapaa-ajan muotoja.

Koneellinen tuotanto laski tuotteiden hintoja ja nosti elintasoa. Samalla se kuitenkin tuotti kehnoja työoloja, jossa työväestö työskenteli riittämättömällä palkalla ja kulutti itseään fyysisesti. Tehtaat olivat vaarallisia työpaikkoja ja lapsia ja naisia hyödynnettiin työteossa surutta. Kaupungit kasvoivat hallitsemattomasti ja saasteet lisääntyivät."

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Olen hämmentynyt mitä pamflettia olet lukenut ainakin alkuosan osalta.

Kaikki miehien ongelmat ilmeisesti ovat toisarvoisia kun voi haukkua kirjoittajia tai keinoja joita he tarjoavat.

Mielestäsi ilmeisesti tasa-arvo ongelmaa ei ole siinä, että miehiä on suurin osa syrjäytyneissä, työpaikka turmien uhreissa, tai miesten työttömyys on tuossa sinun hekuttamassa tilastossasi kasvanut voimakkaasti enemmän kuin naisten, eikä siinä että "yleinen asepalvelus" on Suomeksi "miesten asepalvelus".

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

Toki se on tasa-arvoongelma, että miesten työllisyys heikkenee ja miehet kouluttautuvat nykyisin huomattavasti naisia vähemmän. Nämä ovat aivan todellisia ongelmia. Samoin vain miehiä koskeva asepalvelus. En oikein ymmärrä miten olen "hehkuttanut" jotain tilastoa. Olen todennut tosiasian johon olisi syytä tarttua vakavasti – sen sijaan että näperrellään nais- ja tai sukupuolentutkimuksen yliopistorahoituksen parissa.

Teollisuuden murros ei vain ole mikään feministien tai kulttuurimarxilaisten salaliitto vaan teknisen kehityksen tulos. Nyt pitäisi yhdessä miettiä mitä pitäisi tehdä toisin, että miehet tulevaisuudessa työllistyvät paremmin uusiin syntyviin työpaikkoihin.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Miksi kirjoituksestasi saa sellainen kuvan kuin nämä ongelmat eivät olisi todellisia?

Tai miten olet itse pyrkinyt auttamaan näitä ongelmia? Ilmeisesti kirjoittamalla ainoista miesten ongelmia nostavista paflemeteista pilkalliseen sävyyn?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"miehet kouluttautuvat nykyisin huomattavasti naisia vähemmän"

Yhtä usea mies ja nainen hankkii tutkinnon (miehiä ylipäätään on toki vähän enemmän). Naiset hankkivat useammin yliopistotutkinnon, koska heille on siellä tarjontaa enemmän. Esimerkiksi neljälle suosituimmalle alalle miehiä ja naisia valitaan yhtä paljon (luonnontieteet, tekniikka, humanistiset alat, kauppa). Erot kk-koulutuksesta tulevat muilta linjoilla, etenkin yhteiskunta- ja kasvatustieteistä.

Vastaavasti miehiä hakeutuu ammattikouluihin, mitä kautta osa pääsee hyvin palkattuihin töihin. Miehet myös perustavat suurimman osan uusista yrityksistä. Moni perustaja on ns. ammattimies. Hänellä on kyky hoitaa firmansa työt itse, kuten vaikka hitsata. Yliopiston käynyt luultavasti joutuu palkkaamaan hitsarin, niinpä kynnys firman perustamiseen nousee.

Jari-Matti Mäkelä

Asepalvelus on perusteltu tietenkin koska sodassa on varaa uhrata maan miespopulaatio viimeiseen asti ja miesten kuolema ei vaikuta juuri syntyvyyteen. Kansakunnan elvyttämisessä sodan jälkeen tärkein instrumentti on kohtu. Ja siemennestettä voi säilöä pakastimeen. Miesvaltainen populaatio elpyy ihan itsestäänkin vapaaehtoisen maahanmuuton muodossa. Tämä nyt on provokatiivisen huono kommentti kaikin puolin, mutta odotanpa innolla, mikä on se poliittisesti korrekti syy, tuleeko sitä esiin. Veikkaan, että se on byrokratiaan ja jo säädettyihin lakeihin tukeutuminen. Sillä logiikalla voisi perustella vaikka mitä, esim. ihmisten kivityksen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Vastaisitko oheiseen kysymykseen.

Onko miehillä sellaisia tasa-arvo ongelmia, jotka johtuvat heidän sukupuolestaa joihin yhteiskunnan tulisi jollain tavalla vaikuttaa?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Joonas, voisit käyttää vähän uudempaa aineistoa tai vedota varovaisemmin vanhaan. Perussuomalaisten kannattajaprofiili on seitsemän vuoden takaa ja puolueen kannatus on sen jälkeen kaksinkertaistunut ja puolittunut. Siinä rytäkässä kannattajien keskimääräinen profiili on saattanut muuttua ja tietääkseni onkin.

Vastaavasti vertailu sadan vuoden takaisiin teollisiin työpaikkoihin ei taida palvella juttusi ajatusta, jossa tarkoitus on pohtia tulevaa.

Toimituksen poiminnat