*

Joonas Lyytinen Liikettä Helsinkiin!

Neljäs teollinen vallankumous?

  • By ICAPlants (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons
    By ICAPlants (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Tämän vuoden toukokuussa Adidas ilmoitti, että vuonna 2017 se aloittaa urheilujalkineiden valmistuksen uudelleen Saksassa Ansbachissa. Saksan tehtaan lisäksi yrityksen tavoitteena on avata toinen tehdas Yhdysvaltoihin saman vuoden aikana. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaikki sen jalkineet oli valmistettu alihankkijoilla Aasiassa. Myös Nike on suunnittelemassa valmistuksen aloittamista uudelleen Euroopassa.

 

Adidaksen ja Niken suunnitelmat eivät kuitenkaan ole merkkejä siitä, että teollinen työ olisi palaamassa rikkaisiin länsivaltoihin Aasian ja muiden maanosien muista halvan työvoiman maista. Se on merkki siitä, että teollinen työ on katoamassa kokonaan. Uudet tehtaan tulevat nimittäin olemaan lähes täysin automatisoitua tuotantolaitoksia, joiden työllistävä vaikutus tulee olemaan minimaalinen.

Näiden robotiikan ja tekoälyn kehityksen aiheuttamien muutosten valossa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana yhdeksi keskeiseksi teemaksi noussut teolliseen tuotantoon liittyvien töiden "tuominen takaisin" Yhdysvaltoihin esimerkiksi Kiinasta ja Meksikosta tuntuu epärealistiselta ja omituisen jälkijättöiseltä. Erityisesti Trump ja Sanders, mutta myös Clinton uskottelevat kilvan äänestäjille, että ilman Kiinaa ja "epäreiluja kauppasopimuksia" Yhdysvaltain teollisuustuotanto nousee hetkessä taas uuteen kukoistukseen ja sadat tuhannet teolliset työpaikat syntyvät uudelleen – huomioimatta sitä tosiasiaa, että teollinen tuotanto on nyt jo Adidaksen esimerkin mukaisesti palaamassa takaisin Yhdysvaltoihin, mutta ilman niitä menneen ajan työpaikkoja.

Tulevina vuosikymmeninä työelämä tulee käymään läpi vallankumouksellisen myllerryksen, vanhojen töiden ja ammattien kadotessa ja uusien syntyessä. Tähän pitäisi valmistautua nyt; ei haikailemalla takaisin menetettyyn vanhaan tayloristiseen tuotantotalouteen, vaan kehittämällä tulevan työväestön taitoja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, luomalla uutta yritteliäisyyttä korkean jalostusasteen ja tietotyön piiriin ja kehittämällä työmarkkinoita esimerkiksi perustulon avulla joustavammiksi ja erilaisia työsuhteita paremmin mahdollistaviksi.

Vaikka tämä on monien muiden toimesta tullut lausutuksi on useaan kertaan, ansaitsee se tulla sanotuksi jälleen: nykyisen hallituksen toimet kilpailukykysopimuksen kaltaisella 6 minuutin päivittäisen työajan pidennysnäperryksellä ei näihin haasteisiin vastata. Varsinkaan kun samalla leikkaamalla tieteestä, tutkimuksesta ja koulutuksesta nakerretaan tulevaisuuden talouden perustuksia. Se on vain meidän oma härmäläinen versiomme yhdysvaltalaisesta savupiippunostalgiasta. Kiina, joka on tähän asti ollut taloudellisesti suurin voittaja teollisen työn uudelleenjaossakin on ymmärtänyt tämän. Sen panostukset koulutukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet rajussa kasvussa ja tulevat pian ohittamaan niin Yhdysvaltain kuin EU:n tason.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kiinassakin ollaan hyvin pian helisemässä, kun robotit alkavat tehdä niitä "halpatöitä."

Ehkä juuri robotiikasta johtuen Suomessa kannattaa toteuttaa muita vaihtoehtoja, kuin enemmän halpatyötä Suomeen.

Vastikäänhän valtiosihteeri Hetemäen kommentti enteilisi, että matalapalkkatyön suuntaisia poliittisia päätöksiä olisi luvassa.

Valtiosihteeri Hetemäki esittää, että Ruotsissa olisi tuloerot kasvaneet:
Lainaus: "Hetemäen mukaan Ruotsissa ja Tanskassa työllisyysaste on pysynyt korkealla osin siksi, että palkka- ja tuloerot ovat kasvaneet kummassakin viime vuosina paljon. Ja vaikuttaisi siltä, että tällä perustellaan virheellisesti, että matalapalkkatyö jotenkin olisi Suomelle hyväksi. Ei ole.

Tuo valtiosihteeri Hetemäen väite vain ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ruotsissa tuloerot eivät ole kasvaneet. Ja Ruotsissa menee taloudella ja tavallisilla ihmisillä paremmin, kuin Suomessa.

Olisiko sittenkin niin, että ihan muita keinoja tulisi hakea, kuin matalapalkkatyö?

Koska robotit tekevät jo nyt niitä matalan koulutuksen matalapalkkatöitä. Ja robotteja tulee aina vain enemmän korvaamaan matalapalkkatöitä.

Mitä keinoja sitten kannattaa käyttää?

Yksi keinoista on tehdä faktoihin ja tutkittuun tietoon perustuvia poliittisia päätöksiä, joilla tehdään helpommaksi siirtyä yrittäjyyteen. Esim: Vahvistamalla yhteiskunnan tukiverkkoja.

(Edit: Korjattu toimiva linkki.)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Adidaksen Ansbachin tehtaaseen tulee 160 uutta työpaikkaa - varmaan paljon vähemmän kuin vastaavassa tuotannossa Kauko-idässä mutta ei kuitenkaan nolla. Myös tehtaan ja Made in Germany - robottien rakentaminen työllistävät.

Saksassa teollisuuden työpaikkojen määrä kasvaa automatisaatiosta huolimatta. Esim. BMW rakentaa mahdollisimman automatisoituja tehtaita Saksaan, mutta työntekijöiden määrä kasvaa.

Tarvitaan kaikkea - sekä valmistavaa teollisuutta että palveluita ja joustavuutta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kyllä. Työpaikkoja myös tulee kokonaan uusiakin.

Ne työpaikat eivät vain ole "halpatyöpaikkoja".

Vaan laajan osaamisen ja vahvan oppimiskyvyn vaativia työpaikkoja.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

Ei kasva, edes Saksassa.

"Pretty much every economy around the world has a low or declining share of manufacturing jobs. According to OECD data, the U.K. and Australia have seen their share of manufacturing drop by around two-thirds since 1971. Germany’s share halved, and manufacturing’s contribution to gross domestic product there fell from 30 percent in 1980 to 22 percent today. In South Korea, a late industrializer and exemplar of miracle growth, the manufacturing share of employment rose from 13 percent in 1970 to 28 percent in 1991; it’s fallen to 17 percent today."

http://www.bloomberg.com/news/articles/2014-04-28/...

http://www.slate.com/content/dam/slate/blogs/money...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Toukokuussa 2016 Saksan Liittotasavallassa oli vähintään 50 henkeä työllistävissä valmistavan teollisuuden yrityksissä noin 5,4 miljoonaa työntekijää eli noin 49 000 tai 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana:

„In Deutschland waren Ende Mai 2016 in den Betrieben des Verarbeitenden Gewerbes mit 50 und mehr Beschäftigten knapp 5,4 Millionen Personen tätig. Nach vorläufigen Ergebnissen, waren das rund 49 000 Beschäftigte und somit 0,9 % mehr als im Mai 2015.“

”Beschäftigte im Verar­beitenden Gewerbe im Mai 2016: + 0,9 % zum Vorjahresmonat”, https://www.destatis.de/DE/ZahlenFakten/Wirtschaft...

Määrä - ei siis osuus eli ”share of manufacturing” - on siis toistaiseksi kasvanut, mutta robotisaation tai ”Teollisuus 4.0” on arvioitu jatkossa hävittävän Saksasta jopa 60 000 työpaikkaa:

”Der Einzug des Digitalen in deutschen Fabrikhallen könnte nach Prognosen von Arbeitsmarktforschern bis zu 60.000 Jobs kosten.“

„Industrie 4.0 könnte in Deutschland rund 60.000 Jobs kosten“,
http://www.heise.de/newsticker/meldung/Industrie-4...

Ei siis mitenkään hirveän paljon suhteessa.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen Vastaus kommenttiin #7

Yhden vuoden alle prosenttiyksikön muutoksesta ei kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kun yleinen trendi on se, mikä tuolla ylhäällä olevassa käyrässä on esitetty.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Panostetaankohan siellä Kiinassa filosofien, näyttelijöiden tai kirjallisuustieteen koulutukseen? Epäilen että ei, ainakaan suhteessa tekniseen ja luonnontieteen alaan.

Pienessä Suomessa panostetaan ja sirpaloidaan resursseja, vaikkakin tosin Tampereen näyttelijäntyön koulutus on liipasimella.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_taideopetus_syy...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Emme oikeasti voi tietää, mitä osaamista tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan.

Jos esim. mennään syvemmälle ns. "kokemustalouteen" tai "elämystalouteen", niin voikin käydä niin, että esim. tarinankerronnan taidot ovatkin yllättäen kultaakin arvokkaampia.

Tällä hetkellä jo markkinoinnissa ja viestinnässä käytetään enemmän ja enemmän tarinankerronnan keinoja.

Missä tarinankerrontaa sitten opetetaan?

Kauppakorkekoulussako? Ei.
Insinööritieteissäkö? Ei.

Vaan juurikin humanistisissa tieteissä ja esim. näyttelijänkoulutuksessa.

Tällä hetkellä jo esim. johtamisessa on tärkeänä trendinä nousemassa ns. copassion. Jossa myötätunto on tutkimusten mukaankin tärkeä osana ihmisten johtamisen "taitoa". Missä myötätuntoa sitten tutkitaan?

Kauppakorkeakoulussako? Ei.
Oikeustieteellisessäkö? Ei.

Siksi monialainen osaaminen saattaakin olla ihan fiksu juttu Suomessakin pitää yllä.

Mitä jos tekoälyllä voidaan ratkaista suuri osa vaikkapa juristin tai ekonomin työstä? Samalla, kun suuri osa opetuksen resursseista Suomessa suunnattaisiinkin vaikka kauppatieteisiin. (Koska se on ns. taloudellisesti kannattavaa.)

Jos esim. kaikki Suomen metsät laitettaisiin kasvamaan koivikkoa, niin yksi ainoa koivuja kohtaava kasvitauti kaataisi koko metsävarannon.

Jenkeissä ollaan jo nyt siinä tilanteessa, että suuri osa opiskelijoista opiskelee ns. kaupallisesti kannattavia aineita.

Ehkäpä hyväkin. Tavallaan. Mutta: Samalla opiskelija tulee hypänneeksi aika valtavaan kilpailuun. Duunipaikkoja ekonomeille tai juristeille on kuitenkin vain tietty määrä. Ja monikaan ekonomi ei opiskele kirjallisuutta. (Juuri se tarinankerronnan osaaminen esimerkiksi...)

Ei näissä ole ihan simppeleitä vastauksia. Ei meillä ole sellaista kristallipalloa, joka kertoisi, esim. että mitä osaamista tarvitaan, kun AR/VR ovat jokapäiväisiä työvälineitä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kun ei tiedetä, niin kaikki sirpaloitunut koulutus pitää säilyttää, maksoi mitä maksoi? Että kulttuuri ja taide on monoliitti, josta karvaakaan ei voi tarkastella tarpeettomana? Jos näyttelijänkoulutus ei kärsi yhtään siirrosta Helsinkiin.

Sitäpaitsi kulttuuri ja taide tapaa puolustaa arvoaan itsenään, ei siten mitä bisnesmahdollisuuksia siinä ehkä joskus on.

Aika pessimistinen kuva suomalaisesta osaamisesta. Mitä omaan alaani energiaan tulee niin tietokoneesi tarvitsee sähköä samoin kuin ruokahuoltosi. Sitä ei voi Kiinasta tuoda.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #17

Mahdoitkohan tulkita kommenttiani jotenkin erikoisesti? En tainnut mainita juuri mitään tuon suuntaisia.

Lähinnä tarkoitukseni kommentillani oli sanoa, että me emme vain tällä hetkellä voi mitenkään tietää, että mikä koulutus on oleellisen tärkeää esim. vuonna 2025. Siksi tarvitaan suurta tarkkuutta, jos aletaan arvioida, että mikä on ns. "hyödyllistä" ja mikä ei ole.

Tämä ihan siitä syystä, että esim. teknisen kehityksen tahti on sen verran reipasta. Ja teknisestä kehityksestä seuraavat nopeat yhteiskunnallisetkin muutokset.

Itse olen hyvinkin optimistinen suomalaisen osaamisen potentiaalista. Itsestään se vain ei ihmisille tai yhteiskunnalle hyödyiksi muodostu.

Miten sähkön tuottamisen kommenttisi mahtoi liittyä mihinkään kommenteissani?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #18

Saattoi mennä vähän väsyksissä ohi. Kommentoin ajatusta "ei tiedä mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan". Tämähän on tuttu argumentti niille, jotka tuomitsevat vähäisimmänkin julkisen sektorin koulutuksen supistamisen. Kuten vaikka näyttelijätyön.
En ole kuullut kiinalaisesta näyttelijätyön tai kirjallisuustieteen opetuksesta, niihin suurista panostuksista, mutta ehkä niitäkin on. Luonnotiede, tekniikka ja lääketiede veikkaisin Kiinassa jyräävän.

Täällä paremmin:
http://jukka-konttinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kul...

Jukka Laine

Kiinalainen kulttuuri on niin vanhaa ja hienoa, että se ruokkii itse itseään. Se opitaan jo äidinmaidossa ja osalla se jalostuu tieteen ja taiteen aloille luonnostaan perimässä. Mennään kouluun ja opitaan kulttuuria ja tiedettä on suomalainen malli.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kyllä Kiinassakin lapset menevät ihan arkiaamuina kouluun.

Vaikka kulttuuri onkin Kiinassa vanha, ei se äidinmaito tai geeniperimä tai kansanuskomukset sen ihmeellisempiä ole, kuin Suomessakaan ;) Sikäli ksenofiliaan ei liene erityisempää aihetta...

Ja kilpailu Kiinassa on on muuten nuorilla kovaa päästä ns. parempiin länsimaisiin yliopistoihin. Totta kai. Sitä materiaalia on runsaasti, josta koulut valintansa tekevät.

Ihmisiä silti kaikki.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #11

Koulutus on eri asia kuin kulttuuriperimä, joka opitaan kasvuympäristössä. Sitä ei opita koulussa joka ihannoi tasapäistämistä.

Warren Buffet osti jo kauan sitten kiinalaista sähköautofirmaa, joka on tehnyt kaiken mitä Teslakin ja etuajassa. Lievätkö insinöörit opiskelleet paremmissa länsimaisissa yliopistoissa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Koulutuksesta ei ole apua, jos ihmisen lahjat eivät sovellu osaamisalalle, jolle koulutetaan. Kuten Kiinan huippu-urheilijoiden karsintajärjestelmästä voi oppia, vain pieni osuus kaikkensa lajilleen antavista sadoistatuhansista kandidaateista soveltuu huippu-urheilutasolle. Sama juttu vaikkapa taiteissa.

Jos tulevaisuuden työelämässä on tilaa vain huippu-ajattelulle, huippusosialisoinnille ja huippuosaamiselle, ei monilla meistä riitä lahjat siihen vaikka saisimme miten paljon koulutusta hyvänsä.

Kuinka järjestää yhteiskunta niin, että nekin, joiden lahjakkuusprofiili ei sovellu tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, voivat tuntea olevansa merkittävä osa yhteiskuntaa? Ehkä parempi strategia yhteiskunnan järjestämisessä olisi pyrkiä täystyöllisyyden sijaan täystoimeliaisuuteen. Täystoimeliaisuus olisi sitä, että henkilö elää mielekkäällä tavalla osana yhteiskuntaa muutenkin kuin vain tuotannollisen työn kautta äänestäjänä, ystävänä, perheenjäsenenä, harrastajana, sivistyjänä jne.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Hyvä ilmaisu tuo "täystoimeliaisuus". Nyt sitten tarvitaan yhteiskuntasuunnittelua, kuinka tämä toimeliaisuus tapahtuu. Tulevatko elintarvikkeita tuottavat pienasutustilat taas muotiin... näinhän sosiaalipolitiikkaa hoidettiin aiemmin ja Suomi asutettiin?

Palkkatyö on melko nuori ilmiö yhteiskunnassamme. Vielä 1960-luvulla talous oli osin luontaistaloutta ohi rahatalouden. Asiat hoidettiin "toimeliaisuudella" ja talkoilla sekä väkivelkasilla. Onko palkkatyö tullut elinkaarensa päähän ja kuinka siitä tuli normi ja ihanne yhteiskunnassamme?

Rahoitus on kuitenkin olennaista. Robotit verolle? Kulutuksen verotus on jo tapissa, työn verotus menettää merkitystään ja suuria pääomia ei saada verotettua.

Jukka Laine

Suomen teollinen toivo on roboteissa. Myös matalapalkka-aloilla voi tapahtua kasvua automatisaation ja digitalisoitumisen myötä. Ikävä tosiasia on että osaajia on vain kourallinen ja robotit voisivat elättää loput suomalaisessa mallissa. Siihen menee toki aikaa. Mutta tässä tuntuu vain aikaa olevan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuolle ei ole mitään perusteita. Höpökonsultyeihin ei kannata uskoa.

Jukka Laine

Tuo on valitettavasti totta. Mutta eipä ole perusteita muutoinkaan. Suomi seuraa kyllä perässä teknologiayhteiskuntia ajan kanssa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ihmiset ja varsinkaan poliitikot eivät näytä ymmärtävän robotiikan kehitystä ollenkaan. Yleensä ollaan noin parinkymmenen vuoden takaisessa ajatusmallissa, jossa todetaan ettei ne robotit korvaa kuin joitakin yksinkertaisia työtehtäviä. Kun teknologian kehitystä seuraa niin todellisuus näyttää toisenlaiselta.

Suomessa pitäisi panostaa automaattitehtaisiin ja pitäisi saada verkkokauppa toimimaan, lähetyskuluja pitäisi saada alennettua roimasti. Lähituotanto on se missä on kannattavuuspotentiaalia. Tuotteet ovat nyt jo lähes ilmaisia niiden vähittäismyyntihinta käytännössä syntyy logistiikasta ja vähittäiskaupasta. Joten logistiikka on se juttu ja verkkokauppa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kustannuksia lisää toki myös tuotekehitys ja palvelukehitys.

Ja brändityökään ei ole ilmaista.

On toki selvää, että nykyisin konsepteja kopioidaan terhakkaasti. Sellaisessa tapauksessa tuotekehitystyön kustannukset lähenevät kyllä nopeasti nollaa.

Brändihän on myös kuluttajan "takuu" siitä, että hän voi jollain tavalla luottaa siihen, että saa mitä olettaa ostavansa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Riippumatta siitä millaisia "perinteisiä" työpaikkoja ihmisillä on olemassa oman tulonmuodostuksensa saavuttamiseksi, kaikki nuo automatisoidut jalkine- y.m.-tehtaat tarvitsevat markkinoita - siis ostovoimaisia asiakkaita, joilla on tuloja.

Edellä kuvatun johdosta, mikäli valtiovalta ei mene sössimään väliin, markkinamekanismi tuottaa tasapainon tässäkin asiassa. Työpaikat ovat todellakin toisenlaisia kuin liukuhihnan ääressä omin sormin kengän pohjaan anturaa kiinnittäneellä kiinalaisella on ollut, mutta jonkinlaisia ne ovat, koska muuten nuo automatisoidut tehtaat joudutan sulkemaan myynnin lakattua.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

#21.
Erinomainen kommentti!

Kuluttajan ostovoimalla on todellakin merkitys kansantalouden toiminnassa.

Halpatyötä tekevä ei ostovoimaa tarjoa.

Tanska on esim. valinnut hyvin toisenlaisen tien. Vaikuttaa siltä, että Tanskassa panostetaan laajasti koulutukseen, joka mahdollistaa korkean jalostusarvon.

Keväällä pääsin käymään Kööpenhaminan Designmuseossa. Tanskassa on pitkät perinteet esim. design:in tuomalle lisäarvolle.

Esimerkkinä vaikka B&O. Design oli vahvasti mukana jo ihan alkuvaiheissa. Ehkäpä se on osasyy, että miksi B&O on niin pitkäikäinen brändi.

Design-thinking on erittäin vahva työväline, jonka avulla saadaan myös ymmärrys asiakkaiden tarpeista hyvin varhaisessa vaihetta tuote-tai palvelukehitystä. Ja seurauksena tehdään enemmän sitä, mistä asiakas on oikeasti valmis maksamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Lainaan yhtä aiempaa kommenttiani toisaalta.

Eli miksi tavallisen ihmisen ostovoimalla on merkitystä?

Rahan kierto on kansantaloudessa tärkeä mekanismi. Ostovoimalla on iso merkitys.

Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen. Tai virkamies joka palkataan virkaan ja hän saa palkkaa. Tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Tai huoltomies, joka palkataan huoltotyöhön.

Mitä siitä seuraa ?

-> Yrittäjä, virkamies, huoltomies tai tutkija ostaa leipää kaupasta.

-> Kysyntä kaupassa kasvoi: Kauppias palkkaa uuden työntekijän.

-> Työntekijä ostaa leipää kaupasta.


-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.


-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.


-> Leipomo tilaa laitteiden huoltoa.

-> Huoltomies saa palkkaa.

-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.


-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.


-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.


-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.


-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.


-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.


-> Maanviljelijä tilaa huollon trarktoriinsa.


-> Huoltofirma maksaa palkan työntekijöilleen.


-> Työntekijät ostavat leipää.

-> Maanviljelijä ostaa vielä uuden kotimaisen traktorin.


-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.


-> jne jne.

Ja tämä rahan kierto tapahtuu siis vain leivän ostamisessa.

Sama rahan kierto toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Parturipalvelut. Hammaslääkäripalvelut.Raha kiertää kansantaloudessa.
Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?
Mitä siitä seuraa?

Rahan LISÄÄMINEN kansantalouteen VAIKUTTAA vähintäin KYMMENKERTAISESTI. Koska raha kiertää kansantaloudessa. (Marginal propensity to consume MPC and multiplier-effect.)

Raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" maksetaan veroja. (ALV, tuloverot, jne.)

Tässä vahva näkemys Nick Hanauer:ilta, että miksi esim. ravintolan omistajien on viisasta maksaa riittävää palkkaa työntekijöilleen: Ravintoloille on hyväksi, jos ravintolatyöntekijätkin voivat syödä ravintolassa.

On helppo ymmärtää, että koko kansantakoudelle on hyväksi, mitä vähemmän ihmisillä on huolta omasta taloudestaan.

Vain silloin he voivat suunnata ajatuksiaan vaikkapa yrittämiseen. Kun ajatukset vapautuvat päivittäisen selviämisen huolista ja murheista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juuri niin.

Olen aina vierastanut kotimarkkinoiden halveeraajia, jotka esittävät käsityksiä tyyliin "vain viennillä on merkitystä, emme me voi elää pesemällä toistemme paitoja".

Näinhän asia ei ole. Jos on riittävän vahvan perustan omaava talousalue/valtio, niin se pärjää loistavasti miltei pelkästään kotimarkkinoidensa perustalla. Koko tämä Telluksemmekin on itse asiassa oma kotimarkkinamme eikä täällä pelkästään pestä toistemme paitoja.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #25

Olen kerrankin Juha Kuikan kanssa 100 prosenttisesti samaa mieltä!

Henry

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #25

Krugman: vientiä tarvitan vain tuonnin mahdollistamiseksi.

Toimituksen poiminnat