Joonas Lyytinen Liikettä Helsinkiin!

Freedom Day 27.4. 2014 - 20 vuotta demokratiaa

  • Orlando Westin kaupunginosa Sowetossa.
    Orlando Westin kaupunginosa Sowetossa.

Maailmassa on paikkoja, joissa historia tuntuu roikkuvan raskaana kaiken yllä. Kaupunkeja kuten Rooma tai Istanbul, jossa sitä on vain niin paljon, että sitä on pakkautunut kinoksiksi kaikkialle kuin lumi Helsingin kaduilla. Sitten on paikkoja, joissa sitä ei ensisilmäyksellä ole niin helppo havaita. Paikkoja joissa, syystä tai toisesta, kaikki vain muuttui tai jotain lähti peruuttamattomasti liikkeelle. Etelä-Afrikassa tällainen paikka on Orlando Westin township Sowetossa Johannesburgin ulkopuolella.

Vuonna 1976 juuri Orlando Westissä alkoivat Soweton mellakat, jotka aloittivat Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon vastaisen vastarinnan viimeisen aallon. Liikkeen, joka johti 80-luvun UDF:n organisoimiin suurmielenosoituksiin, kansainvälisiin taloudellisiin ja kulttuurisiin pakotteisiin, Nelson Mandelan vapauttamiseen, kolme vuotta kestäneisiin neuvotteluihin uudesta perustuslaista, ANC:n ja apartheid-hallituksen salaa tukeman Inkatha Freedom Partyn matalan intensiteetin sisällissotaan ja lopulta ensimmäisiin demokraattisiin ja vapaisiin vaaleihin. Vyöry, joka lähti liikkeelle eräänä kesäkuun päivänä Sowetossa kun muutaman koulun oppilaat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään sitä vastaan, että afrikaansia oltiin ryhtymässä käyttämään koulujen opetuskielenä.

Maailmassa on  jatkuvasti rinnakkain useita todellisuuksia, historia etenee eri nopeuksilla ja moderni ja muinainen ovat elimellisesti kietoutuneita toisiinsa. 1400-luvun alussa se, mistä myöhemmin muotoutui Suomi oli keskellä keskiaikaa ja Turun tuomiokirkko oli juuri rakennettu. Samaan aikaan Firenzessä elettiin italialaisen renessanssin kultakautta ja Konstantinopolissa Rooman valtakunnan viimeiset rippeet olivat vielä olemassa Bysantin valtakunnan muodossa. Parin tuhannen kilometrin sisällä: antiikki, keskiaika ja renessanssi.

Tänään, 27.4. 2014 on kulunut kaksikymmentä vuotta siitä kun Eurooppalaisen kolonialismin viimeinen jäänne Etelä-Afrikassa katosi kun kaikki maan kansalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänestää vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa ja Nelson Mandela nousi maan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi. Yksi muinaisuus maailmasta katosi. Ja hyvä niin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Tänään, 27.4. 2014 on kulunut kaksikymmentä vuotta siitä kun Eurooppalaisen kolonialismin viimeinen jäänne Etelä-Afrikassa katosi"

Suomen hallitukselta saamieni tietojen mukaan kyse ei ollut kolonialismista. Kyse oli buurivähemmistön suojelusta ja vähemmistöjen suojelu on aina ok. Vähemmistöjä pitää suojella sielläkin missä niitä ei ole, esimerkiksi siis vaikka Sowetossa ja Suomussalmella. Tämä tehdään siltä varalta, jos vähemmistön edustaja vaikka vierailee seudulla.

Lisäksi koska kouluissa pakotettiin puhumaan afrikaansia, esitettiin tuona aikana kaikki hyvät ideatkin afrikaansiksi. Vapaasti tulkiten voitaisiin ajatella ideoiden jääneen kokonaan esittämättä, ellei niitä olisi esitetty afrikaansiksi.

Opettelemalla afrikaansia oppii myös helposti kaikki muut kielet. Ainakin hollannin.

Afrikaans on myös virallinen kieli. Kukaan ei voi olla sivistynyt, ellei hän osaa afrikaansia. Tällaisen henkilön ei voida sallia valmistua mihinkään ammattiin tai toimia virassa.

Rasismia? Ei voi olla, koska rasisminvastaisena profiloitunut Vihreät rp kannattaa ajattelumallia ja jopa soveltaa sitä käytäntöön. Ihmiset ovat aivan liian tyhmiä saadakseen itse osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, mistä syystä opetusta on säädeltävä bantuopetuslailla. Bantuopetuslaista päättäviksi virkamiehiksi on muistettava valita ainoastaan bantuopetuslakia kannattavia virkamiehiä, mikä helpottaa päätöksentekoa vaikeinakin aikoina.

Käyttäjän joonasl kuva
Joonas Lyytinen

1) Vähemmistöjen suojelu on toki aina ok, mikäli suojelulla tarkoitetaan sitä, että pyritään varmistamaan että vähemmistön oikeudet toteutuvat yhteiskunnassa yhtä hyvin kuin enemmistön. Silloin kun vain vähemmistö on äänivaltainen, sen hallinnassa on talouselämä, poliisivoimat ja armeija ja koko yhteiskunta on valjastettu vain vähemmistön etuoikeuksien ylläpitoon ja edistämiseen ei voida enää oikein puhua vähemmistön suojelusta.

2) Afrikaansia toki opetettiin eteläafrikkalaisissa kouluissa vieraana kielenä jo ennen vuotta 1976, eikä kukaan varsinaisesti sitä vastustanut. Kyse ei ollut tästä. Kyse oli siitä, että lähes kaikkia aineita esitettiin opetettavaksi afrikaansiksi mikä oli iso ongelma periaatteellisien syiden lisäksi jo siksi, ettei suurin osa niinkutsutussa "bantuopetuksen" järjestelmässä työskennelleistä opettajista osannut afrikaansia. Etelä-Afrikassa jo silloin, kuten myös nyt vakiintunut lingua franca oli kuitenkin englanti jolla suuri osa opetuksesta tapahtuu.

3) Väitteesi Vihreiden rasistisista ajatusmalleista ovat vähintääkin omituisia. Sitä paitsi, maassa ei taida koskaan olla ollut Vihreää opetusministeriä, eikä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehissäkään ole tietääkseni ketään keskeistä vihreää vaikuttajaa, joten jos suomalainen koulutuspolitiikka on mielestäsi pielessä, kannattaa hakea syntipukkeja jostain ihan muualta.

Toimituksen poiminnat